Heitin edellisessä kirjoituksessa ensimmäisen haasteen itselleni. Saanko parannettua nukkumistani? Yleensä nukun hyvin n. 7-8,5 h yössä, mutta viimeisen kahden viikon aikana minulla on ollut vaikeuksia nukkua levollisesti. Olen heräillyt paljon, nähnyt sekavia unia ja en yksinkertaisesti ole saanut unta.
Viime yönä nukuin yli 10 tuntia! Tarkoitus oli lähteä aikuisten yleisurheilukouluun, joka olisi ollut kello: 19.30-21.00. Poikaystäväni Teemu kuitenkin sanoi olevansa tosi väsynyt ja minä olin varmaan vielä enemmän väsynyt sekä fyysisesti että henkisesti. Päätimme käydä pyörillä kaupassa ja rauhoittua illaksi kotiin. Menimme nukkumaan jo 20.15!! Suomeksi siis vartin yli kahdeksan. Hetken mietin, että tämähän on lasten aika mennä nukkumaan, kunnes pistin silmät kiinni ja nukuin aamuun asti. Heräsin, kun kello soi klo: 06.30, kuten se joka arkiaamu soi. Olin pirteä ja niin onnellinen siitä, että vihdoin nukuin levollista syvää unta koko yön. Ihanaa!
Mitä tein. pystyäkseni nukkumaan paremmin?
- Selvitin päivän aikana asiat, jotka painoivat mieltäni. Mm. tapasin yrittäjäneuvojan ensimmäistä kertaa, joka osasi neuvoa minut vauhtiin yrityksen perustamisen suhteen. Tämä rauhoitti mieltäni hurjan paljon.
- Keskustelin poikaystäväni kanssa asioista, jotka olivat häirinneet mieltäni ja nukahtamistani. (Iltaisin ajatukset yleensä tuntuvat paljon suuremmilta ja unen tullessa ne usein alkavat vaivaamaan. Jos ei tietoisesti, niin alitajuntaisesti).
- En juonut kahvia! Yksi kuppi kahvia vaikuttaa aikuisen ihmisen kehossa n. 11h. Tämä on hyvä muistaa, jos kärsii nukahtamisvaikeuksista. Jos menet nukkumaan illalla 22.00, älä juo kahvia enää kello 11.00 jälkeen aamupäivällä. Muista myös, että useammat teet sisältävät kofeiinia, joten valitse kofeiiniton tee.
- Hemmottelin itseäni käymällä parturissa ja sain uuden pirteän tukan! Illalla oli niin hyvä mieli ja itsetunto kohdillaan.
Näillä konsteilla nukuin nämä erityisen virkistävät pitkät yöunet. Merkittävimpänä pidin sitä, että mieleni oli "puhdas". Sitä, että mikään ei paina mieltä, pidän tärkeimpänä seikkana unen laadun parantamisen suhteen. Kun puhuu asioista ja selvittää mieltä askaruttavat asiat mahdollisimman hyvin, niin silloin ajatukset vähemmän häiritsevät nukahtamista. Asioiden kirjoittaminen ylös voi myös selkeyttää ajatuksia, jos puhuminen tuntuu hankalalta tai ei ole kenelle puhua.
Tunsin, että hermostoni alkoi olla väsynyt. Liikkuvan ihmisen tulee oppia erottamaan se kehon väsymys, joka on toisinaan normaalia ennen harjoituksia ja se väsymys, jolloin keho on ylikuormitettu. Joskus lihakset voivat olla hyvinkin kipeät edellisestä treenistä ja keho tuntua raskaalta ja uupuneelta, mutta harjoittelun myötä tämä väsymys katoaa ja tilalle tulee pirteä olo. Joskus kovasta harjoittelusta keho voi olla oikeasti todella väsynyt ja silloin pitää osata levätä. Täytyy oppia kuuntelemaan omaa kehoa! Mikä väsymys on ns. normaalia ja mikä sellaista, että pitää levätä?
Minun kohdallani tunsin hermostoni väsyneeksi siitä, että en nukkunut kunnolla ja näin sekavia unia. En pystynyt keskittymään kunnolla yhteen asiaan ja mieli juoksi jo kilometrin päässä siitä, mitä olin tekemässä. Hyperaktiivisuus on minun kohdallani se tunne, josta tunnen, että nyt mennään liian lujaa. Kehoni tapa on laittaa kaikki madolliset virrat päälle silloin, kun se alkaa olla uupunut kovasta fyysisestä harjoittelusta. Keho ikään kuin tsemppaa itseään jaksamaan lisää. Tämä tunne on hyvin ristiriitainen. Toisaalta on väsynyt olo, mutta toisaalta kroppa vain huutaa lisää tekemistä ja menoa. Silloin pitää ottaa järki käteen ja tarkastella sitä, mitä on viime aikoina tehnyt ja kuinka on oikeasti levännyt. Tällä kertaa hoksasin, että nyt mennään liian lujaa. Treenimääriä kahteen viikkoon oli tullut paljon ja unta liian vähän. Päätin siis levätä ja mennä lasten aikaan nukkumaan. Aamulla olin erittäin tyytyväinen päätökseeni.
Tämä hyperaktiivinen olo ei olisi kestänyt kauaa, vaan jossain vaiheessa kehon todellinen tila ja tunne olisivat tulleet esiin. Silloin olisi puhuttu jo varmaan pienestä uupumuksesta. Treenimääriä olisi pitänyt vähentää parin viikon verran ja pakottaa itsensä lepäämään enemmän. Uupuminen ei ole mikään hypermaaginen tila, mikä tulee vuosien stressin jälkeen. Kuka tahansa voi uupua lyhyessäkin ajassa, jos ei lepää riittävästi. Ihmisten on vain usein hyvin vaikeaa myöntää olevansa tai olleensa uupunut. Siksipä neuvonkin, että riittävä lepo ja laadukas uni ovat tärkeitä joka ikisen vuorokauden ja viikon aikana! Oman kehon viestien kuunteleminen on ainoa keino oppia kuuntelemaan sitä, milloin pitää hidastaa ja lisätä lepoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti