Kisojen jälkitunnelmaa

kisa-alueelta

Hotellin nettiyhteys olikin sen verran hidas, että päätin jättää päivitykseni kirjoittamisen reissun jälkeiselle ajalle. MM-kisat on nyt kisattu ja fyssarikin ehti olla hetken lomalla Barcelonassa ja Helsingissä kisojen jälkeen. Kokonaisuudessaan kilpailut olivat huikeat ja suomen uinti meni taas askeleen eteen päin. Uskon, että koko suomi luki otsikoista pronssimitallista, jonka Matti Mattsson ui 200 metrin rintauinnissa. Pitkän radan MM-uinneista on viimeksi tullut Suomelle mitalli 10 vuotta sitten ja miehille v. 1994. Voitte siis uskoa, mikä onnen riemu ja upea tunnelma hallissa raikasi Suomalaisten osalta. Itsellä tuli aivan itku, kun tuli niin onnellinen olo!

Matti ja hänen valmentaja Tomi Pystynen hetki ennen uintia!

Muutenkin suomalaisten osalta kilpailut menivät hyvin. Saimme semifinaalipaikkoja ja uusia suomen ennätyksiä. Kilpailuissa oli hyvä tunnelma. Suomen uimaliiton sivuilta voi käydä tarkemmin katsomassa tulokset.

Kilpailuissa fyssarin rooli on pääsääntöisesti lihasten huoltamisessa, palautumisen avustamisessa ja valmistautumisessa seuraavaan lajiin. Uimari laskelmoi tarkasti, koska tekee minkäkinlaisen harjoituksen ja mitä syö, mutta yhtä tarkasti tulee laskelmoida myös se, minkälaista hoitoa lihaksistolle tehdään missäkin vaiheessa. Uimari ei voi ottaa liian rankkaa lihasten käsittelyä (esimerkiksi kovaa hierontaa) liian lähellä omaa suoritusta, jotta käsittely ei tee lihaksista liian rentoja. Lihaksiston tulee olla rento, mutta kimmoisa ja "terävä" ja vastaanottavainen. Tärkeintä on, että hermostoa ei väsytetä liikaa, vaan hermosto olisi hereillä ja mahdollisimman "herkässä" kunnossa. Yleisesti puhutaankin herkistelystä ennen suoritusta, eli siitä, että kehon annetaan palautua raskaan harjoittelun jälkeen siihen kuntoon, että siitä saadaan mahdollisimman paljon irti juuri oikealla hetkellä, eli oman suorituksen aikana. Liika lihasten käsittely voi toisten urheilijoiden kohdalla heikentää herkistelyä ja viedä lihaksiston jumiin. Jokainen urhelija on yksilö ja fysioterapeutin/hierojan tulee oppia tuntemaan jokaisen urheilijan keho. Tähän auttaa pidemmän aikaa jatkuva yhteistyö. 

Koska olen työskennellyt suurimman osan maajoukkueen uimareiden kanssa jo pidemmän aikaa eri leirieillä ja kilpailuissa, voin usein tuntea uimarin herkkyden ja kehon sekä mielen tilan heidän lihaksistoa ja pehmytkudoksia tunnustelemalla. Työn tekeminen on huomattavasti mukavampaa sekä minulle, että itse urhelijalle, kun tuntee urheilijan vaivat ja sekä ongelmakohdat että vahvuudet. 

Verryttely/fysio alueelta

Riina, uimarit Jenna Laukkanen ja Tanja Kylliäinen



Normaali kisapäivä koostuu fyssarin osalta siitä, että herää aamulla aikaseen. Käy aamupalalla, jonka jälkeen suuntaa kohti kisapaikkaa. Täällä on usein koko aamupäivä hoitoja uimereille. Yleensä hoidot kestävät kerrallaan n. 10-20 minuuttia, rriippuen toki siitä, mitä tehdään. Aamujakso kestää kaikenkaikkiaan hallilla n. neljä tuntia, jonka jälkeen mennään hotellille syömään ja muutaman tunnin tauolle. Tällöin fyssari voi hengähtää hetken. Illalla palataan takaisin hallille ja iltaisin hallilla vierähtää n. 4-5 tuntia. Iltaisin tehdään myös hoitoja sen mukaan, mikä tarve uimareilla on. Uimarit ohjeistetaan  niin, että ensin pitää lämmitellä ja avata itse ensin kehoa ennen kuin tullaan hoitoon. Jos omatoiminen harjotitelu ei riitä, niin sitten tutkitaan asiaa tarkemmin yhdessä. Toisinaan fyssari tekee hoitoja vielä hotellilla iltajakson jälkeen. Tämä menee aivan täysin uimarin tarpeiden mukaan. Näissä Barcelonan MM kilpailuissa minulla oli hoitopöytä vain kisapaikalla, joten pyrin tekemään kaikki hoidot siellä ja minimoimaan hotellilla tapahtuvat hoidot. Fysioterapeutti elää mukana kaikki urheilijoiden fiilikset, sekä ilot että surut. Suuri rooli fyssarilla kisojen aikana onkin henkisen puolen tsemppaaminen ja olla mukana henkisen puolen valmentamisessa yhdessä toki valmentajien kanssa.

Uimari Annitalo ja Riina iloisissa tunnelmissa