tiistai 18. helmikuuta 2014

Sykkeeni eri tanssilajeissa

Tässä lupaamani sykkeet eri tanssitreeneissä. Keräsin tietoa eri mittaisista tanssiharjoituksista eri lajeissa.

Ensin hieman perustietoja minusta ja sykerajani. Olen pitkä 158,5cm ja painan n.58kg. Olen nainen.
Leposykkeeni on 62
Maksimisyke (220-ikä) on 192
Aerobinen kynnys (Karvosen kaava: (maksimisyke-leposyke) x 0,7+leposyke) on 153
Anaerobinen kynnys (Karvosen kaava: (maksimisyke-leposyke) x 0,9+leposyke) on 179

Tarkoittaa siis sitä, että aerobisen kynnyksen kohdalla (153) elimistöni alkaa tuottamaan reilusti enemmän maitohappoa, mutta elimistöni pystyy vielä poistamaan sen. Treeni muuttuu rankemmaksi, mutta tuntuu vielä suhteellisen helpolta.
Anaerobisen kynnyksen kohdalla (179) elimistöni tuottaa maitohappoa jo niin paljon, että sen poistaminen hidastuu huomattavasti. Treeni muuttuu raskaammaksi ja tällä teholla tai kovemmalla teholla työskentelyä ei jaksa enää tehdä kovin kauaa.
Nämä kynnysalueet ovat erittäin tärkeä laskea ja tietää, jos haluaa liikkua sykemittarin kanssa. Muuten sykemittari voi toimia koruna tai kellona :)




Tankotanssin ohjaaminen 75 min (peruskestävyystason harjoitus minulle)

  • kcal 384
  • keskisyke 118
  • maksimisyke 153
Oma tankotanssitreeni 60 min (Meni jo vauhtikestävyystreeniksi!)
  • kcal 526
  • keskisyke 134
  • Maksimisyke 179

Paritanssitreenit  90min (Vauhtikestävyystreeni)
saman parin kanssa koko harjoitus

Lajit: jive, fusku, salsa, cha cha ja tango
  • kcal 689
  • keskisyke 142
  • maksimisyke 183
Oma tanssitreeni yksin 90min (Vauhtikestävyystreeni)

Lajit: tekniikan harjoittelua, kehon liikkuvuusharjoittelua ja koreografian suunnitelman valmistaminen latinohenkiselle tunnille. Lajit salsa, jive, samba, cha cha ja bachata

  • kcal 665
  • keskisyke 138
  • maksimisyke 179


Yhteenveto: Tanssi yleisesti on siis erittäin kehittävä liikuntamuoto. Tankotanssissa täytyy ottaa huomioon sen voimaa kehittävä puoli. Eri tanssilajit kehittävät kehoa eri tavoin ja vaikuttavat hieman eri lihaksiin. Yleisesti voin sanoa, että tanssiminen vahvistaa kehoa kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Suosittelen lämpimästi! :)

torstai 6. helmikuuta 2014

Naisten ranneongelmista

Kirjoittelin tässä taasen sivulle www.fitlandia.fi ja jaan saman tekstin myös täällä blogissani.
 Jos et ole vielä tutustunut, niin käy katsomassa, mikä on Fitlandia. Sieltä löydät paljon ideoita liikkumiseen, ruokavalioon ja yleisesti hyvinvoinnin lisäämiseen.

Naisten ranneongelmista

Yksi naisten tyypillinen ongelma ryhmäliikuntatunneilla ja kuntosalilla ovat heikot ranteet. Monet naiset valittavat kipua ranteissa, kun pitää punnertaa tai olla ranteiden päällä jonkinlaisessa asennossa, kuten konttausasennossa tai kämmenlankkuasennossa.
On paljon harjoitteita, joissa ollaan ranteiden päällä. Jotta punnertaminen onnistuu, tulee ranteessa olla riittävästi liikkuvuutta. Yleensä naisilla ei ole liikkuvuudessa ongelmaa, ellei taustalla ole jotain kyynärvarren alueen tai ranteen murtumia, vaan sen sijaan haaste on ranteiden hallinnassa ja heikossa lihasvoimassa.
Nykypäivänä töissä ranteille tulee vähemmän kuormitusta ja siksi ranteet eivät vahvistu ellei niitä tietoisesti vahvisteta. Ranteiden asento tulisi huomioida kaikissa yläraajaharjoitteissa, joita tehdään punttien, kahvakuulien tai tankojen kanssa. Usein ranteet roikkuvat niin, että kämmenselkä taittuu liikaa taaksepäin. Harjoitteissa ranteiden tulisi olla ”suorassa” asennossa ja samassa linjassa kyynärvarren kanssa.
Eräällä ohjaamallani pilateskurssilla naiset valittivat usein kipua ranteissa ja jättivät harjoitteita kesken. Sanoin heille, että kipu voi olla merkki ranteen heikkoudesta ja sitä tulee vain vahvistaa. Nyt kevään alussa kuulen enää vähemmän valituksia ranteiden kivusta tässä samaisessa ryhmässä. Uskon vahvasti, että harjoitteiden ja totuttamisen kautta heidän ranteisiinsa on tullut voimaa ja siksi kipuilua esiintyy vähemmän.

Kuinka ranteita sitten voi vahvistaa?
Ranteiden vahvistamiseksi kannattaa tehdä harjoitteita, joissa joutuu olemaan kämmenen päällä niin, että ranne taittuu 90 asteen kulmaan. Aluksi se voi tehdä kipeää, mutta lihakset, nivelet, jänteet ja tukikudokset tottuvat kyllä paineeseen harjoittelun myötä.
Ranteita voi vahvistaa myös erilaisten liikkeiden yhteydessä. Esimerkiksi punnerruksia voidaan tehdä myös kädet nyrkissä niin että ranteet pysyvät tiukasti samassa linjassa kyynärvarren kanssa. Punnerrus on myös KESKIVARTALON harjoitus, joten muista pitää keskivartalon lihakset vahvasti harjoitteessa mukana, jotta paine ei kasva ranteille liian suureksi.


Muita asioita, joita voit tehdä ranteiden harjoittamiseksi:
  • Painojen ja tankojen kanssa voi tehdä erilaisia harjoitteita yläraajoille, kunhan muistaa pitää ranteet hallinnassa.
  • Puristusvoiman kasvattaminen vahvistaa myös kyynärvarren alueen lihaksia, joten esimerkiksi roikkuminen ja leuanvedot ovat myös hyvää treeniä ranteille.
  • Kuntonyrkkeily on hyvä laji niille, jotka haluavat vahvistaa ranteita. Siinä tulee isku käsi nyrkissä, ja ranne on pidettävä tiukkana.

Milloin kannattaa käyttää rannetukia?
Rannetukia kannattaa käyttää silloin, jos teet kuntosalilla reilusti isommilla painoilla ja jaksat tehdä harjoitteen muuten hyvin, mutta ranteet eivät VIELÄ jaksa pitää tankoa/painoja hallitussa asennossa. Rannetuki tulee myös tarpeeseen, jos sinulla on esimerkiksi tenniskyynärpäävaivaa tai rannekanavan ahtaumaa. Tällöin tuesta saa lisätukea ja apua KIPUUN.
Tärkeintä on kuitenkin se, että pyrit vahvistamaan lihakset niin vahvoiksi, että tukien käyttö olisi vain tilapäistä.

Mitä jos ranne on kipeä?
Jos ranne on kipeytynyt, huolehdi ranteen hyvästä ergonomiasta. Jos teet työtä näyttöpäätteellä, kiinnitä asiaan erityistä huomiota. Muista säätää työpiste niin, että kyynärvarsi ja ranne saavat levätä kirjoittaessasi. Muista, että ranteen hermot tulevat kaulasta olkapään kautta kyynärpäähän ja siitä ranteeseen saakka.
Hyvä ryhti alaselässä ja yläselässä sekä hartioissa takaa paremman verenkierron ja vapaan hermojen kulun myös ranteisiin saakka. Muista siis hyvä ryhti! Hyvä ryhti syntyy vain ja ainoastaan vahvistamalla kehon ryhtiä tukevia lihaksia.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Mitä fysioterapiasta voi vaatia?


(Kuva: Heikki Nyman)



Törmään usein asiakkaissani siihen, että Fysioterapeuttia luullaan hierojaksi. Osaltaan se johtuu varmastikin siitä, että ne, jotka eivät ole käyneet Fysioterapiassa luulevat sen olevan hierontaa ja ne jotka ovat käyneet, ovat saattaneet saada pelkästään hierontaa. Nämä tarinat tekevät minut aina vähän surullisiksi. Fysioterapeutti ei ole hieroja! Moni fysioterapeutti ei edes osaa hieroa.

Fysioterapeutilla tulisi olla erilaista annettavaa. Jokainen asiakas tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Fysioterapeutin työ on kuin salapoliisin työtä. Jokainen asiakas tulisi tutkia sellaisella asenteella, että "Mitäköhän tämä ihminen on tehnyt saadakseen tällaisen ongelman?", "Miten tämä ihminen liikkuu ja käyttää kehoaan?", "Mikä on tämän ihmisen mieli?" "Mtä tämä ihminen tekee joka päivä, tuleeko jotain toistoja paljon?", "Miten tämä ihminen nukkuu?", "Mikä on tämän ihmisen menneisyys, Onko ollut jotain tapaturmia tai operaatioita taustalla?" jne.. Kysymys-lista on melko pitkä, joka jokaisen asiakkaan kohdalla tulisi käydä läpi. Usein Fysioterapeutti sisällyttää pohdiskelevat kysymykset sulavasti keskustelun lomaan ja tarkkailee samalla asiakasta aina kenkien riisumisesta lähtien.

Itse käytän melko vähän kyselylomakkeita, koska keskustellen saa myös sen tiedon, mikä usein jäisi kirjoittamatta ylös. Samalla näen kehon kielestä, kuinka asiakas puhuu, ilmeilee, käyttäytyy ja reagoi. Paperi ei kerro minulle niitä. Siksi mieluummin keskustelen, kuin käytän lomakkeita.

 Fysioterapeutilta saa ja pitäisikin vaatia. Kannattaa kysyä niin paljon, että olet varma siitä, mistä ongelmasta on kyse ja mitä sille tulisi tehdä. Usein kehon kuntouttaminen vaatii asiakkaan oman motivaation ja tahdon tehdä itse. Fysioterapeutti on se henkilö, joka kertoo, mitä sinun tulisi tehdä itse. Jos ihminen eli tässä tapauksessa asiakas ei ymmärrä, mistä ongelmasta on kyse tai mitä annetut harojitteet auttavat, niin silloin ei ole motivaatiota ja silloin harjoitteet ja kotiohjeet jäävät tekemättä. Mitä paremmin vaiva on tutkittu, selitetty asiakkaalle ja perusteltu annetut kotiohjeet, niin sitä paremmin asiakas motivoituu ne tekemään.

Harjoitteita yksi kaksi tai maksimissaan kolme. Jotta nähdään, mikä asia parantaa tilannetta ja mikä pahentaa. Fysioterapia on lähes aina kokeilua. Vaikka olisit kuinka ammattilaisen käsissä, niin silti jostakin on aina lähdettävä liikkeelle, kokeilemalla. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat hyvin eri tavalla eri hoitomuotoihin. Kyseessä on myös omaksuminen. Ei harjoitteita voi omaksua kerralla kovin montaa ja usein toistomääriä tärkeämpää on hyvä tekniikka. Laatu korvaa määrän!

Tuloksia pian! Kun osutaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, eli tehdään oikeita harjoitteita oikeaan aikaan, niin ne näkyvät usein HETI. Jos harjoitteet eivät tuota edes pienen pientä tulosta pian, niin silloin ne pitää tarkistaa uudelleen. Nyt puhun vammojen ja kiputilojen kuntouttamisesta, en lihasten voiman suuresta kasvattamisesta. Jotta saa unelmiensa lihaskimppukropan, niin joutuu työskentelemään tuntitolkulla liikunnan ja voimaharjoittelun parissa. Sen tietävät varmasti kaikki!

Vaadi fysioterapeutiltasi myös sitä, että hän "puhuu Suomea", eli kertoo sinulle ymmärrettävällä kielellä, mistä ongelmassasi on kyse. Se motivoi ja on mukavampi olo, kun tietää, mistä on kyse. Usein se on ammattilaiselle erittäin vaikeaa, koska hän saattaa olla hyvin syvällä asiassa ja unohtaa kertoa perusasiat. Itse sorrun tähän myös usein. En edes tiedä kaikkien lihasten suomalaisia nimiä, koska olen opiskellut ne englanniksi ja tietenkin latinaksi. Kuulostaa varmaan karulta, mutta usein kuvittelen, että asiakas ei tiedä aiheesta mitään ja kerron asiat alusta lähtien. Jos näen, että asiakkaalla on tietoa kehon toiminnasta ja ymmärtää mistä puhun, niin silloin voidaan mennä aina syvemmälle ja syvemmälle asiassa. Perusasiat tulee ymmärtää ensin.

Jos fysioterapeutti ei tiedä, mistä ongelmassasi on kyse tai annetut hoito-ohjeet eivät tuota tulosta, niin on myös ammattimaista myöntää, että osaaminen loppuu ja tällöin on syytä ohjata asiakas jatkohoitoon mahdollisesti sellaisen henkilön luo, joka osaisi auttaa paremmin. Voit vaatia siis sen, että fysioterapia oikeasti tuottaa tulosta. Aina oireita ei saada kokonaan pois, mutta oireiden lieveneminenkin on jo merkki tuloksesta ja kertoo oikeasta suunnasta.

Muista myös, että fysioterapiaan voi mennä myös ennaltaehkäisevästi, kuten lääkärin tarkastuksissakin käydään. Erityisesti, jos olet liikkuva ihminen, niin kannattaa käydä pari kertaa vuodessa fysioterapeutin tarkastuksessa, joka tarkistaa nivelten, lihasten ja selkärangan toiminnan sekä tarkistaa että hengityksesi kulkee mahdollisimman vapaasti.

(Kuva: Heikki Nyman)

Iloisia kuntoutumisen hetkiä!