Onnellisuus, hyvinvoinnin peruspilari

Se tunne, kun kokee rehellisesti olevansa onnellinen, on maailman parhain tunne. Hyviä päiviä, hyviä hetkiä elämässä on usein, mutta tunne siitä, että minä olen tässä hetkessä todella onnellinen, tulee suhteellisen harvoin. Itse koin sen tunteen eilen illalla ja siitä tunteesta ei voi erehtyä. Mikä uskomaton fysiologisten reaktioiden koktaili, kun vatsanpohjassa tutisee, suu vetäytyy väkisin hymyyn, sydän hakkaa vähän liian lujaa ja on vain niin älyttömän hyvä olo!  Sitä ei voi sanoin kuvailla, se pitää kokea. Mikä kenellekin onnellisuuden tunteen aiheuttaa, on varmasti hyvin yksilöllistä. Onnen tunne voi tulla pienistä asioista, eikä pelkästään siitä, että jokainen elämän osa-alue on super hyvin. Koskaan ei ole tilannetta, että aivan kaikki olisi täydellisesti – ainakaan omalla kohdallani onnen tunteeseen en vaadi täydellistä elämää, vaan tyytyväisyyttä niihin asioihin, jotka ovat hyvin. Silloin kun elämä tuntuu niin hyvältä, että voi ääneen sanoa ”Minä olen onnellinen”, kannattaa olla tyytyväinen ja se kannattaa sanoa ääneen. Siitä olen tullut aivan varmaksi, että onnellisuuden tunteen kokeminen lisää hyvinvointia.

Olen reissannut paljon yksin, olen asunut useammassa eri kaupungissa, olen tuntenut paljon erialisia ihmisiä, olen nähnyt ja kokenut paljon erilaisia tilanteita ja jossain vaiheessa olen hoksannut, että kaiken seikkailun halun taustalla on ollut halu löytää onni. Loppujen lopuksi kaikki tekevät elämän valintoja sen pohjalta, mistä milloinkin kuvittelee löytävänsä onnellisuuden. Kukapa ei haluaisi olla onnellinen?

Elämän eri vaiheissa, eri asiat tekevät onnelliseksi. Pitkään olen kuitenkin kuvitellut sellaistenkin asioiden tekevän minut onnelliseksi, jotka eivät ole lopulta tehneet minua lainkaan aidosti onnelliseksi. Vihdoin olen uskaltanut myöntää itselleni, että asiat, jotka tekevät minut onnelliseksi, eivät ehkä olekaan niin kaukaa haettavissa ja niin ”ihmeellisiä” asioita. Asiat, jotka tekevät hyvän olon, tekevät myös onnelliseksi. Yksi merkittävin asia, joka tekee onnelliseksi ja jota en ole halunnut myöntää on ”Turvallisuuden tunne”.  Olen usein vähätellyt turvallisuuden tunteen merkitystä ja jopa leikkinyt uhkarohkeaa peliä. Edelleenkin rakastan seikkailua, jännitystä ja spontaania elämää, mutta tarkoitan perusturvallisuutta. Olen pystynyt ensimmäistä kertaa elämässäni myöntämään, että luotettavasta toisesta ihmisestä ja hyvästä parisuhteesta voikin saada sellaista perusturvallisuuden tunnetta, jota ei pysty muualta saamaan. Olen aikaisemmin ajatellut, että minä en tarvitse sellaista ja pärjään kyllä hyvin yksinkin. Nyt tilanne on kuitenkin toisin. Siinähän on yksi onnellisuuden peruspilari, rakkaus.