Alaselkä kuin "kipujen sielu"

Suurimmat riskitekijät saada selkä kipeäksi ovat ylipaino, liikkumattomuus ja istumatyö. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Selän kivuista kärsii myös moni normaalipainoinen liikkuva ihminen. Selkäranka on monimutkainen järjestelmä, jonka toimintaan vaikuttavat useat muut kehon rakenteet ja myös toisin päin niin, että selkärangan toiminta vaikuttaa useampaan muuhun kehon rakenteeseen. Selkärangan yläpäässä ranka kannattelee päätä, joka painaa yllättävän paljon ja jonka kannattelu on rangalle yllättävän raskasta. Selkärangan alaosa taas kiinnittyy lantioon ja näin ollen lantion ja selkärangan toiminta ovat aina yhteistyössä. Jokainen liike, jonka ihminen kehossaan tekee, jollain tavoin vaikuttaa meidän selkärankaan. Selkäytimen kautta, joka on selkärangan keskellä hyvin suojeltuna, kulkee suurin osa kehoamme hermottavista hermoista. Selkärangalla on siis useita eri tehtäviä, joista tärkeimpiä ovat: selkäydinkanavan suojaaminen, kehon pystyasennon mahdollistaminen ja kehon keskiosan taivuttaminen etu-taka- ja sivuttaissuunnassa sekä kierron mahdollistaminen. Selkäranka muodostuu seitsemästä niskanikamasta, 12 rintanikamasta ja 5 lannenikamasta (näissä voi olla yksilöllisiä poikkeuksia). Jokaisella rangan osalla on vielä oma tehtävänsä. Niskanikamat ovat tekemisissä pään liikkeiden kanssa, rintaranka pitää huolta yläselän ryhdistä ja kylkiluut niveltyvät rintanikamiin. Lannerangasta taas tulee suurin liike selän eteen ja taakse taivutuksissa sekä kierroissa ja sivutaivutuksissa. Selkäranka yksin ei pysty ihmistä pitämään kasassa ja hyväryhtisessä pystyasennossa, vaan tähän tarvitaan kaveriksi lihaksia ja tukirakenteita.

Urheilijalla ja liikkuvalla ihmisellä voi kipeytyä, mikä osa selästä tahansa. Yleisin on kuitenkin alaselän kipu. Alaselän kivun yleisimpiä syitä ovat jäykkä rintaranka, kireät lonkankoukistajalihakset ja kireät vatsalihakset, lihaskireydet pakaralihaksissa tai takareiden lihaksissa, heikot keskivartalon syvät lihakset, lihasepätasapaino vatsa – ja selkälihasten välillä, lantion virheasento tai vääristynyt tapa käyttää lantiota sekä jalkaterän virheasennot.

Itse kuvailen alaselkää ”kipujen sieluna” , koska niin moni tekijä vaikuttaa alaselän toimintaan. Useassa alaselän kiputapauksessa varsinainen kivun syy ei löydy itse alaselästä, vaan syynä voi olla jokin muu tekijä kehossa. Kipu helposti paikallistuu alaselkään. Alaselkään kohdistuu helposti painetta, jos käytämme selkää ns. ”väärin”. Urheilussa erityisesti olisi hirmuisen tärkeää tehdä harjoitteet oikealla tekniikalla rasittamatta meidän selkää!

Alaselän kipua tutkiessa, tulisi aina tutkia asiakas monipuolisesti ja tarkastella liikkumista ja kehon käyttöä useassa eri harjoituksessa.  Tarkastellessa hmisen tapaa liikkua ja käyttää omaa kehoa, sekä selkää, harjaantunut henkilö (esim. fysioterapeutti) saa jo paljon informaatiota. Hyvin usein alaselkäkivun syy löytyy jo tarkastelemalla ihmisen luontaista tapaa liikkua. Hyviä harjoitteita, joissa alaselän/selän toimintaa voi tarkastella ovat kävely, juoksu, hyppy (erityisesti alastulo), kyykistäminen, jonkin hieman painvamman esineen nostaminen ja kantaminen. Vähintään nämä olisi aina hyvä tarkastella selkäkipuiselta henkilöltä. Jokin pienikin jatkuvasti toistuva opittu tapa, joka kuormittaa meidän alaselkää, voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä ison kiputilan. Hyvänä esimerkkinä tästä voisi ottaa usein havaittavan lantion pettämisen. Kävellessä toinen (tai molemmat) puoli tipahtaa hieman sivulle, henkilön sitä itse huomaamatta. Tällöin iso pakaralihas ei aktivoidu riittävästi, keskimmäinen pakaralihaksen hallinta pettää ja koko lantion tuki pettää ja lantio työntyy liikaa sivulle. Tämä voi kipeyttää alaselkää. Tämä olisi korjattavissa pakaralihasten lihasvoimaharjoittelulla ja ottamalla riittävän pitkä askel kävelyn aikana.