Jokapäivästä jotain positiivista

Olin viime viikon lomalla, kuten aiemmassa päivityksessäni kerroin. Tykkään olla välillä lomalla niin kuin varmasti kuka tahansa ihminen tarvitsee välillä lomaa ja rentoutumista useamman päivän peräkkäin. Silti en ole koskaan ollut sellainen ihminen, joka ODOTTAA lomaa. Suomessa tapaa usein ihmisiä, jotka kuulumisikseen kertovat, että odottavat lomaa. Täällä puhutaan paljon siitä, koska oli viimeisin loma tai koska on seuraava loma. Ihmiset tuntuvan välillä käyvän töissä ajatellen jossain tulevaisuudessa häämöttävää lomaa. Tämä on usein herättänyt  minussa ajatuksia.

Itse ajattelen niin, että pyrin joka päivä tekemään jotain pientä mieltäni piristävää, jotta loman kaipuu ei ehtisi kasaa kovin suureksi. Pyrin tekemään jokapäiväisestä elämästäni mahdollisimman mielekästä, jolloinka en usein edes kaipaa mitään mega pitkää lomaa. Haluan tehdä arjestani niin kivaa, että en edes halua siitä pitkälle lomalle. Uskon vahvasti, että minun kohdallani, se pitää minut onnellisempana, kuin se, että olisin onnellinen vain lomalla. Pyrin tekemään hyvää ruokaa, liikkumaan jotain joka päivä, nukkumaan riittävästi ja antamaan aikaa myös itselle.

Eilen kävin kesken työpäivän uimassa. Uin yli tunnin treenin aivan rauhassa, kävin saunassa ja naureskelin itse hiljaa mielessäni, että vaikka olen ryhtynyt yrittäjäksi, niin nyt minusta tuntuu, että olen hypännyt pois oravan pyörästä. Minulle kahdeksasta neljään/viiteen oleva työ oli oravanpyörä, johon ei voinut vaikuttaa. Oli pakko tehdä töitä juuri se aika, koska työnantaja niin käski.Koska olen ihminen, joka tykkää tehdä töitä sekä aamulla, illalla ja arkena ja viikonloppuna ja joka haluaa myös pitää vapaata näinä samoina ajankohtina, niin minulle sopii työnkuva, jossa ei ole säännöllistä työaikaa. Minulle se on vapauttavan tuntoista ja saan itse hallita kalenteriani ja aikataulua. Tällä tavoin pystyn joustamaan todella paljon asiakkaiden aikataulujen mukaisesti. Voin tulla aikaisin aamulla tai olla myöhään illalla. En ole laittanut yritykseeni varsinaisia aukioloaikoja, vaan olen paikalla, kun minulla on asiakkaita tai ryhmäliikuntatunnin ohjaaminen. Asiakkaat ainakin näin alkuvaiheessa ovat ottaneet tämän hyvin vastaan ja ovat osanneet varata ajan puhelimitse tai nettisivujen kautta. Tämän seurauksena voin toisinaan päästä vaikkapa keskellä päivää tekemään oman treenin ja näin oma liikkuminen ei painotu aina pelkästään iltaan. Mahtavaa!

Me ihmiset olemme hyvin erilaisia ja toiselle sopii toinen tapa paremmin kuin toinen. Haluan vain nostaa esiin sen, että yrittäjän elämä ei ole välttämättä se pahin oravan pyörä, jos omasta ammatista tykkää ja tekee sitä intohimolla! Se on enemmänkin elämäntapa ja silloin työtunteja ei tee mieli edes laskea niin tarkasti. Asioihin menee se aika, mikä niihin kuuluukin mennä. Kiire on sitä, että ei osaa hallita omaa ajan käyttöään. Kiire ei todellakaan lisää työn tehokkuutta ja aikaan saatavuutta, vaan enemmänkin pahentaa ja vähentää niitä. Kiire on usein itse järjestämää ja sitä, että ei osaa sanoa EI.